Sisäilmaongelmia on vaikea todentaa ilman tutkimusta, esimerkiksi Andersen-keräimellä otettavia, laboratoriossa analysoitavia näytteitä, joilla selvitetään sisäilman mikrobit. Aihetta tutkimukselle voi olla, jos kotona on näkyvissä kosteusvauriojälkiä, esimerkiksi maalin hilseilyä, auenneita saumoja muovimatossa, tummunutta parkettia, kupruilevaa tapettia, irronneita kaakeleita tai ihan näkyvää hometta esimerkiksi katon rajassa tai ikkunan pielissä.
Myös asukkaiden terveysongelmat ovat usein merkki sisäilmaongelmista. Näitä ovat esimerkiksi jatkuva väsymys, silmäoireet, ylenen voimattomuus, kuumeilu ja lämpöily, toistuvat keuhkoputken- tai poskiontelontulehdukset, äänen häviäminen tai muut oireet kurkussa. Jos oireet vähenevät kotoa poissa ollessa esimerkiksi lomamatkan aikana, on syytä olettaa niiden syyn olevan kotona. Jos oireet helpottavat lomakaudella, vaikka olet kotona, oireet saattavat johtua työpaikan sisäilmaongelmasta.
Sisäilmaongelman voi aiheuttaa riittämätön ilmanvaihto tai väärä lämpötila sisällä. Mistä korvausilma tulee asuntoon? Korvausilmaa varten pitäisi olla asianmukaiset venttiilit, muuten korvausilma löytää tiensä sisään esimerkiksi lattian rajasta, jolloin ilmavirta voi kuljettaa mukanaan mikrobeja. Onko talon radon-arvot mitattu? Radon on väritön, mauton ja hajuton ja siksi ainoa havainnointitapa on radonmittaus. Mittausaika on marras-huhtikuu.
Onko kotona joku outo tuoksu? Tunkkainen, kellarimainen tuoksu tai makea tuoksu ilmassa kertovat ongelmista. Nenä kuitenkin tottuu nopeasti hajuihin eikä ns. oman kodin hajua itse tunnista. Tähän on olemassa kikka, jonka Jarno neuvoo täällä: https://youtu.be/ANKezRItaHs
Jos epäilet kotonasi olevan sisäilmaongelmia, asia on syytä tutkia. Esimerkiksi sädesienelle altistuminen aiheuttaa vakavia terveyshaittoja ja sitä löytyy kosteista rakenteista valitettavan usein. Täältä löydät lisätietoa siitä, miten sisäilmaa voidaan tutkia: https://youtu.be/gpJhHwioOj4
